Timanttista yrittäjyyskasvatusta lapsille ja nuorille jo 20 vuoden ajan – katsaus yhdistyksen historiaan

10.2.2022 Uutiset

Nuori Yrittäjyys henkilökunta 20 vuotta

Yrittäjyyskasvatuksen kärkijärjestö Nuori Yrittäjyys (NY) on kulkenut pitkän tien pienestä parin hengen yhdistyksestä yli 30 henkilöä työllistäväksi organisaatioksi. Lukuvuonna 2020–2021 parikymppisen NY:n ohjelmapolulla opiskeli jo noin 50 000 lasta ja nuorta. On aika tehdä läpileikkaus yhdistyksen historiaan.

Kaikki alkoi vuodesta 1995. Ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulu Svenska Handelshögskolanissa, Hankenissa, kiinnostuttiin yrittäjyyskasvatukseen sekä talous- ja työelämätaitoihin pohjaavasta Ung Företagsamhet -ohjelmasta, joka oli tuolloin jo käytössä Ruotsissa.

Keskeinen henkilö toiminnan käynnistämisessä oli Bo-Magnus Salenius, joka toimi tuolloin projektin johtajana Hankenin johtamisen laitoksella. Oppilaitoksen hankkeiden keskiössä oli ajattelu tekemisen kautta oppimisesta. Uudenlainen konsepti yrittäjyysoppimisessa herättikin heti laajaa mielenkiintoa.

”Soitin silloin kansainväliseen kattojärjestöön Junior Achievement Worldwideen ja kysyin, mitä vaatii että ohjelma saadaan käyttöön Suomessa. Ruotsista emme saaneet oikeastaan mitään vaan teimme kaikki opetusmateriaalit itse Hankenilla kaksikielisinä. Näiden avulla tuettiin opettajia, jotka ottivat ohjelman osaksi opetusta”, Salenius muistelee.

Kiitos kuuluu opettajille

Tukea projektin pyörittämiseen haettiin laajasti verkostoista. Lisäksi Hanken tuki toimintaa ja vuonna 1996 stipendirahoituksen turvin toimintaan saatiin hankittua projektinvetäjä. Tehtävässä toimivat tulevina vuosina Birgitta Byman, Marjut Melkko sekä Harriet Lemberg.

Ruotsinkieliset lähtökohdat ovat luoneet NY:lle vahvat juuret Porvoon, Loviisan ja Pohjanmaan ruotsinkielisissä kouluissa. Etelä-Tapiolan koulu Espoossa oli yksi ensimmäisiä mukaan lähteneitä suomenkielisiä kouluja.

Saleniuksen mielestä NY-ohjelman menestys on pitkälti uraauurtavien opettajien ansiota.

”Loviisasta homma lähti isosti liikkeelle tuolloin 1996. Isoin kiitos kuuluu erityisesti Loviisan ruotsinkielisen yläasteen opettaja Elisabeth Falt-Grönqvistille sekä suomenkielisen koulun Jorma Törnroosille. He lähtivät innokkaasti tekemään ja mikäli eivät olisi lähteneet, hommasta tuskin olisi tullut tuolloin vielä mitään.”

5–6 vuoden aikana ohjelman suosio Hankenin projektina laajeni, ja mukana oli arviolta 700 nuorta. Vuonna 2002 toiminnan ympärille kaivattiin jo omaa yhdistystä. Näin Nuori Yrittäjyys ry (NY) sai virallisen leimansa 30. lokakuuta, 20 vuotta sitten.

Kohti ohjelmapolun kehittämistä

Perustamisen aikoihin toiminnanjohtajaa ei ollut, vaan virkaa hoiti opettaja Kaisu Kola muutaman kuukauden ajan, vuoden 2003 alkuun asti. Silloin Nuori Yrittäjyys sai Turo Nummisesta 1. virallisen työntekijänsä toiminnanjohtajaksi. Numminen on yhä mukana yhdistystoiminnassa asiantuntijaroolissa. 

“Vuosina 20022004 meillä oli vasta yksi ohjelma: Nuori Yrittäjyys -ohjelma, josta myöhemmin tuli Vuosi yrittäjänä”, Numminen muistelee. 

Samaan aikaan lanseerattiin myös muita ohjelmia:

  • Oma talous vuosina 2004–2005
  • Innovaatioleirit (aiemmin 24h-leirit) pilotoitiin vuosina 2006–2007

Virpi Utriainen pomppasi Nuori Yrittäjyys ry:n leipiin ensin kehittämispäälliköksi vuoden ajaksi 2007, jonka jälkeen hän ja Numminen vaihtoivat päittäin titteleitä. Tuolloin NY:llä oli toimistot niin Helsingissä kuin Turussakin.

NY:n toimiston eri vaiheet

Vuoden 2008 aikoihin Suomeen ohjattiin useita miljoonia euroja yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen Euroopan sosiaalirahastosta. Silloin NY alkoi rakentaa kokonaista ohjelmapolkua, joka nykyisin tunnetaan “yrittäjyyskasvatuksen polkuna” aina varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle. 

Oli aika kääntää iso vaihde silmään!

Ei enää “yrittäjyysrumban yläpuolella”

Perustamisen aikoihin vuonna 2002 yrittäjyyskasvatuksesta alettiin vasta puhua koulumaailmassa. Käsitteenä se oli melko vieras ja nähtiin enemmän yrittäjyyteen tähtäävänä eikä yleisenä elämäntaitona. 

“Tuolloin pohdittiin, kuuluuko yrittäjyyskasvatus kouluihin ja mitä se tarkoittaa. Pelättiin, että se työnnetään koulumaailmasta pois. Opettajat eivät olleet innoissaan yritystoiminnan opettamisesta, vaikka koitimme selittää sen auttavan myös muita opintoja”, Turo Numminen muistelee. 

Nykyisin NY:llä työskentelee paljon opettajataustan omaavia henkilöitä. Yksi heistä on alakoulujen ohjelmavastaava Antti Karkiainen. Yli 10 vuotta luokanopettajan hommia paiskinut mies omaa vahvan näkemyksen siitä, miten yrittäjyyskasvatuksen ohjelmat sopivat opetussuunnitelmiin. 

“Opettajana hienoa oli, kun näki oppilaiden liekin syttyvän innosta — tässä on samaa, mutta liekkiä on mahdollista sytyttää ja levittää suuremmassakin porukassa kuin vain omassa luokassa.” 

Parin vuosikymmenen takaiseen nähden, yrittäjyyskasvatus on nykyään osa opetussuunnitelmaa ja se nähdään merkittävänä sarakkeena nuorten oppimisessa. Enää ei kuule “Olemme tämän yrittäjyysrumban yläpuolella” -tapaisia heittoja. 

“Se on velvoite ja siksi on helpompaa viedä sitä kouluihin kuin vuonna 2002: nyt se on osa laaja-alaisia kokonaisuuksia, kun aiemmin kyse oli aihekokonaisuudesta”, Virpi Utriainen täydentää. 

Verkostoitumista ja yhteistyökumppaneita 

Rahoittajayhteistyökumppaneiden löytäminen alkuvuosina oli elintärkeää toiminnan kasvulle, mutta kukaan ei väittänyt sen olevan helppoa. Kumppanuudet tulivat pitkälti suhteiden kautta: joko joku vaikutusvaltainen henkilö oli suositellut mukaan lähtöä tai se arvioitiin sijoitukseksi suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseen. 

Näin mukaan astuivat mm. Danfoss ja Citi, jotka olivat tuttuja rahoittajia jo muista NY:n ulkomaisista sisarjärjestöistä Euroopassa. Citi on yhä yhteistyökumppanina 20-vuotisella taipaleella. 

Muihin ensimmäisten tukijoiden joukkoon Suomessa kuuluivat myös liuta perheyrittäjiä kuten Ensto, ruotsinkielinen kauppakorkeakoulu Hanken, vakuutusyhtiö Fennia sekä yksityishenkilönä Elmar Paananen, joka muistetaan myös pitkäaikaisena yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana. Seuraava kierros olikin jo haasteellisempi.

Vähitellen kumppanuudet ovat saaneet monenlaisia hienoja yhteistyön muotoja, joissa nuoret pääsevät tutustumaan työelämään ja verkostoitumaan NY:n kumppaneiden kanssa. Virpi Utriaisen aikana Nuori Yrittäjyys keräsi jopa 15 miljoonan euron edestä erilaisia tukia kumppanuuksien ja hankkeiden kautta. 

Tällä hetkellä Nuori Yrittäjyys ry:llä on miltei 30 yhteistyökumppania, jotka tuellaan takaavat lapsille ja nuorille yrittäjyyskasvatusta sekä tärkeitä talous- ja työelämätaitoja.

Kasvun vauhti kiihtyy

2015 oli vuosi, jolloin yhdistyksessä tiedettiin nopean kehityksen olevan edessä eikä varaa vitkastelulle enää ollut. Silloin Microsoft ja Sitra lähtivät mukaan rahoittamaan NY-toimintaa ja yhdistys sai Suomen historian suurimman Opetushallituksen täydennyskoulutusrahoituksen. Tämä kaikki tuplasi rahoituksen ja käytettävissä olevat resurssit. Näin alkoi järjestelmällinen yhteistyökumppaniverkoston rakentaminen sekä alueellisen näkyvyyden ja vaikuttavuuden kasvattaminen yhdessä yrittäjyyskasvatuksen YES-verkoston kanssa. 

Samalla alkoi levitä myös Mikko Nurmisen ideoima, nopeasti kasvanut Pikkuyrittäjät -ohjelma.

“Silloin saimme kokoon noin viiden hengen ydinhenkilöstön ja monet projektityöntekijät, jotka pyörittivät tätä palettia hyvin pitkälle. Melkoista sissihenkisyyttä tässä työssä on pitkään vaadittu”, Utriainen naurahtaa.

Kolme merkittävää seikkaa yhdistyksen menestyksen kannalta: Lego

  1. Yrittäjyyskasvatuksen polun rakentaminen. Samaan aikaan syntyi päätös ottaa toiminnan keskiöön Junior Achievementin (JA) keskeinen ajattelu aiemman Young Enterprise –toimintamallin sijaan. Alussa toiminta oli toisinpäin, mutta tällä hetkellä enempi kasvatuksellista suuntaa omaava.
  2. Microsoftin rahoituksen saaminen. Ensimmäistä kertaa tukea, joka ei ollut täysin sidottu tiettyyn projektiin, vaan jolla yhdistys pystyi kehittämään toimintaa yleisesti sekä organisaatioon, joka kasvaa.
  3. Nykyinen matkahan on vasta alussa!

Viimeisen parin vuoden aikana muutos muutaman hengen yhdistyksestä organisaatiomalliseksi järjestöksi on ollut hurja. Vuonna 2019 NY alkoi rakentaa kaksikielistä alueverkostoa, joka kattaisi palvelut ympäri Suomea ja kun vuonna 2020 verkosto lähti konkreettisesti pyörimään, uutta rekrytointia pukkasi joka tuutista.

Uskalla Yrittää -finaali
Messuständeiltä isoille lavoille. Uskalla Yrittää -finaali valloitti Helsingin Tennispalatsin iSense -salin vuonna 2019.

Tuolloin työnsä aloitti myös Pohjois-Karjalan aluepäällikkö Sanna Räty. Hänestä on ollut mahtavaa huomata, kuinka yrittäjyyskasvatuksesta innostunut joukko on kasvanut aluetoimistojen myötä. 

“Se on kasvun kannalta olennaista, että eri puolilla Suomea on ihminen, joka tuntee oman alueensa asiat: on kuuleva korva, tukihenkilö sekä liikkeelle paneva voima. Yrittäjyyskasvatus pitää saada kunnissa ja oppilaitoksissa strategian tasolle, mutta yhtä tärkeää on saada elämään se arjessa. Kohtaamisilla ihmiset saadaan innostumaan, kouluttamalla he saavat tietoa ja tukemalla oppilaitoksia ohjelmamme jäävät pitkäkestoisesti käyttöön”. 

Tällä hetkellä Nuori Yrittäjyys ry:llä on 12 aluetoimistoa pitkin Suomea. 

Opettajataustasta on aluetoimijan työssä apua, mutta myös bisnesälyä tarvitaan. Osa aluepäälliköistä on ammatiltaan opettajia. He työskentelevät omalla alueellaan yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseksi ja toimivat samalla niin opettajien kuin yrittäjien ja alueellisen elinkeinoelämänkin kanssa. Aluetoimijat hankkivat osan toimintansa edellyttämästä rahoituksesta itse. Yrittäjämäisiä ominaisuuksia tarvitaan tässä melko itsenäisessä työssä.

Menestyjiä… 

Vuosi yrittäjänä -ohjelma on kulkenut jo vuosikymmenien ajan osana Nuori Yrittäjyys -toimintaa. Matkan varrelta ohjelmaa opiskelleiden parista löytyykin monia hienoja yrittäjyystarinoita ja menestyjiä niiden takana. 

Virpi Utriainen nostaa esille muun muassa vaasalaisen Jenni Parpalan ja tämän siivouspalveluja tarjoavan Kiffelin sekä käytettyjä golfpalloja myyvän Boordigolfin Viljami Virran. 

Turo Numminen puolestaan nostaa esiin ehkä kaikista näkyvimmän esimerkin: Nordic Business Forumin ja Jyri Lindénin, joka oli vuonna 2000 mukana NY-ohjelmassa yhdessä tulevan yhtiökumppaninsa Mikko Jaatisen kanssa. 

“Yrittäjyys on ollut monella taustalla pitkään, koko ajan kytemässä vaikka välissä tulisikin tehtyä muuta. Me vaikutamme siihen asenteeseen, että joku päättää tehdä jotakin. Ja monelle myös alumnitoimintaamme jääminen on antanut paljon niin ammatillisesti kuin sosiaalisellakin puolella, Numminen lisää.

NY-messut 2004 ja 2005
Messuhumua vuosien takaa: vas. myyntitykki Ison Omenan NY-messuilla vuonna 2004 ja graafista suunnittelua tarjoava DreamDesign Seinäjoella 2005 (oik.)

…muttei ilman koomisia kommelluksia 

Vuosien saatossa yhdistyksen Vuosi yrittäjänä -ohjelma sekä Uskalla Yrittää -tapahtuma ovat tuoneet valokeilaan yritteliäitä nuoria huikeiden bisnesideoiden kera. Mutta tapahtumajärjestäjien puolella kommelluksilta ei ole vältytty. Tässä pari työntekijöiden mieleen jäänyttä: 

“Yhdessä Uskalla Yrittää -finaalissa oli järjestettynä bändi paikalle, joka ei tiennyt edes, mistä oli kyse 5 minuuttia ennen tapahtuman alkua. He laittoivat tavarat paikalle ja samalla kuului, että mitäs meidän pitäisi soittaa. Totesin, että soittakaa Tina Turnerin “The Best”, sitten kun voittaja selviää. Bändi ei muistanut siinä hetkessä, miten kyseinen kappale menee, joten ei auttanut kuin sitä lähteä sitä siinä itse hyräilemään. Ja aina kun joku voitti, niin samainen kohta hyräilystäni raikasi siellä!” 

“Yhden palkintojenjaon diat olen esittänyt videotykkihuoneesta, koska videotykin kaapeli oli hajonnut, eikä kuvaa saatu mitenkään lavalle. Tämä huone oli siivouskomeroa muistuttava, ikkunaton koppi, johon otin läppärini ja menin näyttämään sitä esitystä sieltä. Mulla oli koko ajan puhelinlinja auki lavalle, josta kerrottiin, milloin diaa tarvitsi vaihtaa. Kuului vain huutoa, josta päättelin, että nyt varmaan voittaja julkistettiin.” 

Osaksi suomalaista yhteiskuntaa

20 vuotta takana – paljon vielä edessä! Kasvu yrittäjyyskasvatuksen kärkijärjestöksi, nopea kehitys organisaationa, alueverkoston mukaantulo… listaa voisi jatkaa vielä pitkään mutta mitä seuraavat 20 vuotta voivat tuoda tullessaan? 

Yrittäjyys-, työelämä- ja taloustaitojen harjoittelu voitaisiin saada osaksi normaalia kouluarkea kaikkine taitoineen, arvioi Turo Numminen. 

“Tavoitteenamme on ollut, että yrittäjyys- ja työelämätaitojen oppiminen saa tärkeän merkityksen suomalaisessa yhteiskunnassa. Koska olemme jo osa globaalia Junior Achievement (JA) -järjestöä, emme lähde välttämättä Suomen NY:tä kansainvälisesti laajentamaan mutta koskaan ei tiedä, mitä kansainvälisiä yhteistöitä tulevaisuus voi mukanaan tuoda”.

 

Virpi Utriainen toivoo läpimurtoa toisen asteen koulutuksessa Vuosi Yrittäjänä -ohjelman osalta. Ruotsissa vastaava oppimisohjelma on todella suosittu lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. 

“Vaikka koulutusjärjestelmät ovat Pohjoismaissa hyvin samankaltaisia keskenään, tietynlainen asenne jarruttaa montaakin seikkaa. Vaikka olisi helppo kasvaa Ruotsin vanavedessä, jalkatyötä kentällä tarvitaan lisää. Nyt meillä on siihen mahdollisuus! Näen meidät myös entistä vahvempana toimijana lausuntojen antajana ja kannanottajana!” 

Ken tietää, millaisiin mittoihin suomalainen yrittäjyyskasvatus vielä kasvaa Nuori Yrittäjyyden mukana!

Kurkkaa täältä, miltä Nuori Yrittäjyys ry:n tie näyttää aikajanalla!

Nuori Yrittäjyys ry on voittoa tavoittelematon yrittäjyyskasvatuksen kärkijärjestö Suomessa. Tarjoamme lasten ja nuorten yrittäjyys-, työelämä- ja taloustaitoja tukevia ohjelmia kouluille ja oppilaitoksille. Lukukaudella 2020–2021 ohjelmiimme osallistui noin 50 000 lasta ja nuorta. Teemme tiivistä yhteistyötä opettajien, nuorten, päätöksentekijöiden ja yrityselämän edustajien kanssa. Tavoitteenamme on, että kaikilla lapsilla ja nuorilla Suomessa on mahdollisuus harjoitella työelämätaitoja ja tunnistaa omia vahvuuksiaan. Olemme osa kansainvälistä Junior Achievement -järjestöjen verkostoa.

Seuraavaksi
Uskalla Yrittää 2022: Pohjanmaalta ja Keski-Pohjanmaalta finaaliin jatkaa seitsemän NY-yritystä