Hankkeet
Nuori Yrittäjyys ry on usein mukana kansallisissa sekä kansainvälisissä kehittämishankkeissa ja projekteissa
Think Human Foundation
Nuori Yrittäjyys (NY) osallistuu suomalaisena toimijana kansainväliseen Think Human Foundation -hankkeeseen, jossa mukana ovat myös Tanska, Norja, Latvia ja Viro. Hankkeen tavoitteena on edistää yrittäjyyskasvatuksen keinoin erityisen tuen piirissä olevien opiskelijoiden itsetuntemusta, omien vahvuuksien löytämistä, niiden hyödyntämistä ja itsetunnon kehitystä.
Elokuussa 2022 alkanut hanke on kaksivuotinen. Suomesta pyritään saamaan kumpanakin vuonna mukaan mahdollisimman monta toisen asteen oppilaitoksen opiskelijaa perustamaan kouluissaan NY-yrityksiä ja toimimaan yrittäjinä Vuosi yrittäjänä -ohjelman puitteissa. NY auttaa oppilaitoksia ja opettajia materiaalien, opettajankoulutuksien ja muun tarpeen mukaan. Kummankin vuoden jälkeen hankkeen tuloksia mitataan osallistujien itsearvioinnilla ja kyselyllä. Myös Nuori Yrittäjyys kerää palautetta opiskelijoilta ja opettajilta.
Vaihtoliike -hanke
SASKY Koulutuskuntayhtymän hallinnoima Vaihtoliike -hanke keskittyy aiemman yritystoiminnan jatkamiseen vaihtoehtona uuden yrityksen perustamiselle. Syksyllä 2022 alkavaan hankkeeseen osallistuu SASKYn ja Nuori Yrittäjyys ry:n lisäksi Ensimetri, Pirkanmaan Yrittäjät, Yrityskummit ja 4H-yhdistys. Hankkeessa pyritään edistämään yritysten siirtymistä uusille jatkajille.
Päättyneet hankkeet:
Elokuussa 2022 päättyneessä, Haaga-Helian hallinnoimassa Sensational STEM -hankkeessa Nuori Yrittäjyys ry (NY) on ollut mukana materiaalin tuottajana. Hankkeen toiminnan pohjana oli Vuosi yrittäjänä -ohjelma, jota muokattiin erityisesti tämän hankkeen ja hankkeeseen osallistuvien opiskelijoiden, opettajien ja oppilaitosten tarpeisiin sopivaksi ja niitä tukevaksi. Kaksivuotiseen hankkeeseen osallistui erityisen tuen piirissä olevia opiskelijoita sekä heidän opettajiaan toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista Suomesta, Virosta ja Latviasta. Jokaisessa tiimissä oli opiskelijoita sekä opettajia kaikista kolmesta osallistuvasta maasta, ja mukana oli lähtökohtaisesti samat opiskelijat ja opettajat samoissa tiimeissä koko projektin ajan. Hankkeessa koulutimme myös mentoreita näistä kolmesta maasta mentoroimaan opiskelijatiimejä.
Hankkeen ideana oli yrittäjyyskasvatuksen keinoin auttaa opiskelijoita mm. oppimaan yhteistyötaitoja ja kommunikaatiota toimimalla kansainvälisissä tiimeissä, löytämään omat vahvuutensa ja käyttämään niitä tiimin yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi sekä kehittää tiimissä yritysidea ja toteuttaa se käytännössä. NY:n Vuosi yrittäjänä -ohjelma oli käytössä englanninkielisenä versiona, joka myös modifioitiin soveltumaan kansainväliseen etätyöhön erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille, sillä aiemmin sovittuja livetapaamisia ei voitu pandemian vuoksi juurikaan järjestää ja hanketyö tapahtui suurimmaksi osaksi Teamsin välityksellä.
Hanke osoitti Vuosi yrittäjänä -ohjelman olevan varsin muuntautumiskykyinen ja sopiva työkalu monenlaiseen oppimiseen. Hanketta varten modifioitua materiaalia voidaan jatkossa käyttää sellaisenaan taikka pienin muutoksin jälleen uuteen erityisen tuen piirissä olevien opiskelijoiden yrittäjyyshankkeeseen. Hankkeen vaikutuksia on arvioitu laajasti kaikille hankkeeseen osallistuville suunnitelluissa, erillisesti joka toimijaryhmälle toteutetuissa arviointikyselyissä.
Kolmivuotinen GOALS-projekti (Social Entrepreneurship Student Companies in Baltic Sea Region) toi sosiaalisen yrittäjyyden kulman toisen asteen Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan. GOALS oli Nuori Yrittäjyys ry:n johtama kokonaisuus yhdessä sisarorganisaatioiden, JA Latvian ja JA Eestin kanssa. Joka vuosi mukana ovat olleet samat opettajat, mutta heidän kouluistaan on vuosittain ollut eri opiskelijat, jotka ovat perustaneet NY-yritykset. Liikeideat linkittyivät YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (UN Sustainable Development Goals).
Suomesta mukana olivat Etu-Töölön lukio Helsingistä, Vihdin lukio, Hämeenlinnan lyseon lukio sekä Padasjoen lukio. Projekti rahoitettiin Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelmasta. Suomessa ohjelman hallinnoinnista ja toimeenpanosta vastaa Erasmus+ -ohjelman kansallinen toimisto Opetushallituksessa.
Elokuussa 2022 päättynyt GOALS-hanke alkoi ennen pandemiaa, joten uudet rajoitukset vaikuttivat suoraan hankkeen toteutukseen. Kun matkustaminen kiellettiin, siirrettiin tekeminen Teamsiin ja Zoomiin, ja opiskelijat perustivat kansainvälisten NY-yritysten sijaan yrityksensä vain oman koulun opiskelijoiden kesken. Nuoret keskustelivat etänä yrittäjyyden eri aspekteista, osallistuivat työpajoihin ja saivat tietoa ja inspiraatiota yrittäjyydestä erilaisilta vierailijoilta. Keväällä 2022 porukka pystyi kuitenkin tavata kasvotusten sekä Latviassa että Suomessa paikallisten JA-yrittäjyystapahtumien merkeissä verkostoituen.
Vuosi yrittäjänä -ohjelma oli käytössä hankkeeseen osallistuvissa kouluissa englanniksi. Projektin etuna oli, varsinaisten kansainvälisten yritysten puuttuessa, yhteiset pohdinnat niin opiskelijoiden kuin opettajienkin kesken, käytänteiden jakaminen sekä virtuaaliset tapaamiset. Hankkeen pohjalta kirjoitetaan opas, GOALS Teachers’ Manual, kansainvälistä yrittäjyyskasvatusta tekevien opettajien käsikirjaksi tulevaisuutta varten. Hankkeen arvioimiseksi on tehty eri vaiheissa useita palautekyselyjä.
Young Innovators (EIT Raw Materials) -hankkeen tavoitteena oli edistää innovaatiovetoista yrittäjyyttä raaka-ainesektorilla. Nuori Yrittäjyys ry teki yhteistyötä hankkeen kanssa lisätäkseen opiskelijoiden tietoisuutta ja työmahdollisuuksia toimialan parissa. Projekti pyöri Suomessa 1.7.2019 – 30.6.2020.
Vuosina 2020–2021 pyörinyt Euroopan sosiaalirahaston rahoittama kumppanuushanke lukiokoulutuksen toimintamallien ja rakenteiden kehittämiseen. Tarkoituksena oli tukea lukiolain ja uuden opetussuunnitelman (LOPS2021) toteuttamista ja tavoitteisiin pääsemistä työelämälähtöisesti. Lukion opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä johto saivat koulutusta ja resursseja työelämäyhteistyön kehittämiseen.
Kehitystyötä tehtiin oppilaitosten, opiskelijoiden ja yritysten kanssa. Hankkeen päätoteuttaja oli Helsingin kaupunki ja osatoteuttajina neljä lukiokoulutuksen järjestäjää: Espoo, Vantaa, Lahti ja Lappeenranta sekä Nuori Yrittäjyys ry ja Lab ammattikorkeakoulu.
Museot innovaatioalustoina -hanke kehitti uusia tapoja käyttää museoita ja kokeillen tutkia, miten museot voivat toimia alustoina yhteiskunnalliselle toiminnalle. Hankkeessa tarkasteltiin museotoiminnan ja innovaatiokoulutuksen yhteisiä mahdollisuuksia ja etsittiin toimintamalleja nuorten kanssa toimivien organisaatioiden käyttöön.
Hanke kehitti nuorten korkeakouluopiskelijoiden innovaatiokoulutusta ja työelämätaitoja sekä tuki nuorten mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Kaksivuotinen hanke sai rahoituksensa Euroopan sosiaalirahastolta ja on osa Euroopan komission Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelmaa.
Museot innovaatioalustoina oli neljän toimijan yhteishanke: historiaan ja nykytaiteeseen keskittyvän Aboa Vetus & Ars Novan Turusta ja tekniikan vaiheita tutkivan Tekniikan museon Helsingistä. Korkeakoulun ja innovaatiokoulutuksen näkökulmaa hankkeeseen tuo Humak ja yrittäjäkasvatusosaamista Nuori Yrittäjyys ry.
Migrants Empowerment for Change (ME4Change) -hankkeen tarkoituksena oli luoda, parantaa ja tarjota laajempia yrittäjyyden mahdollisuuksia maahanmuuttajanuorille. Kohderyhmänä olivat EU:hun saapuneet ja vastaanottavissa maissa laillisesti oleskellevat nuoret (18–34 v.). Hankkeen antamalla, vähintään vuoden ajan kestävällä tuella autettiin nuoria kohti unelmaa itsenäisinä ammatinharjoittajina ja yrittäjinä.
Projekti kokosi yhteen eri maiden organisaatiot ja osaamistaustat, kehittäen yhdessä innovatiivisia ratkaisuja maahanmuuttajien osallisuuden edistämiseksi erityisesti nuorison ja naisyrittäjien keskuudessa.
Hankkeeseen osallistui maita, joissa maahanmuuton huippu oli jo saavutettu ja jotka olivat toteuttaneet kotouttamista pidempään (Belgia, Saksa) sekä maita, joissa toimintamalleja edelleen kehiteltiin (Italia, Suomi).
Kartoittamalla ja jakamalla paikallisia sekä EU:n parhaita käytäntöjä ME4Change-projekti vaikutti kaikissa jäsenmaissa ja tavoitteena oli luoda mallinnettu ja monistettava malli maahanmuuttajien yrittäjyysvalmennukseen.
Hanke-aika: 1.6.2017 – 31.5.2019
Toteuttajakumppanit:
X23 (Italia)
Nuori Yrittäjyys / JA Finland (Suomi)
Digital African Woman (Belgia)
Migration Hub Network (Saksa)
Fondazione Giacomo Brodolini (Italia)
Vuosina 2015 – 2018 toimineen, osittain EU-rahoitteisen Central Baltic Student Enterprises without Borders (CBEwB) -projektin tavoitteena oli tuoda yrittäjyyskasvatukseen kansainvälinen näkökulma.
Central Baltic -ohjelman ja Nuori Yrittäjyys (Junior Achievement) -toimijoiden Suomessa, Latviassa, Ruotsissa ja Virossa mielestä eri maiden koulujen, opettajien ja opiskelijoiden oli tärkeää tehdä yhteistyötä ja oppia toinen toisiltaan. Tavoitteena oli antaa opiskelijoille mahdollisuus oppia kansainvälisestä liiketoiminnasta ja yrittäjyydestä kouluaikana.
Projektin työkaluna toimi Vuosi yrittäjänä -ohjelma, joka on käytössä kaikissa projektimaissa. Lukuvuoden aikana toisen asteen opiskelijat Suomesta, Latviasta, Ruotsista ja Virosta kokoontuivat erilaisiin tapahtumiin kehittämään liikeideoita yhdessä, tekemään yhteistyötä ja perustamaan yhteiset kansainväliset NY-yritykset, jotka toimivat lukuvuoden ajan. Opettajat pääsivät puolestaan verkostoitumaan kollegoiden kanssa eri puolilta Baltiaa.
ICEE (Innovation Cluster for Entrepreneurship Education) oli kansainvälinen tutkimushanke, jonka tavoitteena oli selvittää, miten Euroopan komission asettama tavoite käytännön yrittäjyyskasvatuksen tarjoamisesta jokaiselle nuorelle ennen peruskoulun päättymistä voitaisiin toteuttaa.
Kaksivuotiseen ICEE-tutkimukseen osallistui 12 000 vastaajaa viidestä maasta (Belgian Flanderista, Suomesta, Virosta, Italiasta, ja Latviasta). Suomesta vastaajia oli 2 400. JA Europen tutkimus toteutettiin yhteistyössä osallistuneiden maiden opetusministeriöiden kanssa ja sitä tuettiin Euroopan komission Erasmus+ -ohjelman rahoituksella.
Hankkeen oppilaitoksissa toteutettiin Nuori Yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä -ohjelmaa kahden lukuvuoden ajan vuosina 2015–2017. Jokaisessa oppilaitoksessa oli nuoria, jotka osallistuivat ohjelmaan sekä nuoria, jotka eivät olleet ohjelmassa. Tutkimus toteutettiin molemmille kohderyhmille.
Tutkimustulokset: Yrittäjyyskasvatus parantaa nuorten oppimistuloksia Suomessa
Monialaisen osaamisen ja työelämätaitojen karttuminen lisäsi nuorten motivaatiota ja se puolestaan kohensi oppimistuloksia. Tämä selviää uudesta kansainvälisestä suurtutkimuksesta (ICEE 2018).
– Pitkäkestoinen yrittäjyyskasvatus vahvistaa työelämässä tarvittavia valmiuksia ja tukee samalla kaikkea oppimista. Tutkimus osoittaa nyt selvästi, että taidot karttuvat tekemällä, sanoo Nuori Yrittäjyys ry:n silloinen toiminnanjohtaja Virpi Utriainen.
Yrittäjyyskasvatukseen osallistuneiden nuorten ja vertailuryhmän välillä ero monialaisessa osaamisessa, työelämävalmiuksissa ja opiskelumenestyksessä oli Suomessa selkeästi suurempi kuin muualla Euroopassa.
Tutkimus paljastaa myös, että Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan osallistuneet nuoret käsittävät yleisesti eri oppiaineiden ja kokonaisuuksien hyödyn paremmin kuin ne nuoret, jotka eivät osallistuneet ohjelmaan. Koulussa opittujen asioiden soveltaminen arkisiin tilanteisiin edistää asioiden merkityksen ymmärtämistä ja seurauksena on parempi menestys opinnoissa.
– NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma antaa nuorille mahdollisuuden harjoitella oppituntien aikana opittuja asioita käytännössä. Samalla heille syntyy käsitys siitä mihin opittua tietoa tarvitaan elämässä, summaa Virpi Utriainen.
Vaikka avaintaitojen, kuten suullisen viestinnän, matemaattisten taitojen ja päätöksentekotaitojen) kehittäminen ei ole Vuosi yrittäjänä-ohjelman päätarkoitus, Suomessa vaikutus oli selkeä. Esimerkiksi päätöksentekokyky vahvistuu merkittävästi laaja-alaisen oppimisen myötä.
Yrittäjyyskasvatus innostaa opettajia
Yrittäjyyskasvatus on moderni ja käytännönläheinen tapa opettaa. Yrittäjyyskasvatus voidaan integroida vaivatta useisiin aineisiin.
Nämä kaksi aihetta nousivat vahvasti esiin tutkimukseen osallistuneiden suomalaisten opettajien vastauksista.
Enemmistö opettajista korosti tarvetta keskittyä kokemuksiin perustuviin menetelmiin, kuten Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan. Osa opettajista painotti oppimistavan pedagogisia etuja: he alkoivat ymmärtää opiskelijoitaan paremmin, mikä muutti heidän välisensä suhteen luonnetta.
ICEE-tutkimus selvitti Vuosi yrittäjänä -ohjelman vaikutuksia 15–20-vuotiaisiin nuoriin lukioissa ja ammattikouluissa. Suomalaiset tutkimuskoulut olivat Kainuun ammattiopisto, Etu-Töölön lukio, Suomen liikemiesten kauppaopisto, Helsingin kielilukio ja Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raseko.
Lisätietoja:
Mari Laakso-Suutari
Projektikoordinaattori
Koko Suomi Hankkeet