skip to Main Content

Pro gradu yrittäjyyskasvatuksesta alakoulussa: yhteistyötaitoja ja luovia ideoita

Vaikka yrittäjyyskasvatuksen tarve on yleisesti tiedostettu ja yrittäjyyskasvatus on lisääntynyt eri kouluasteilla, sen vaikutuksia on Suomessa tutkittu vähän. Vuokko Salinin uunituore kasvatustieteen pro gradu -tutkielma tarjoaa aiheesta uutta tietoa: Salin selvitti Nuori Yrittäjyys ry:n 4.–6.-luokkalaisille suunnatun Pikkuyrittäjät-ohjelman vaikuttavuutta ja oppilaiden kokemuksia.

Vuokko Salin tarkasteli tutkimuksessaan Pikkuyrittäjät-ohjelmaan osallistuneiden 4.–6.-luokkalaisten oppilaiden arviointia yrittäjyysvalmiuksistaan ja vertasi niitä ohjelmaan osallistumattomien oppilaiden yrittäjyysvalmiuksiin. Lisäksi Salin selvitti gradussaan, millaisia taitoja oppilaat kokivat oppineensa Pikkuyrittäjät-ohjelmassa.

Pikkuyrittäjät on suosittu ja maksuton 4.–6. -luokkalaisille suunnattu yrittäjyyskasvatusohjelma. Ohjelmassa lapset tutustuvat yrittäjyyteen ja kehittävät yrittäjämäisiä taitojaan perustamalla 2–4 hengen ryhmissä oman pikkuyrityksensä. Ohjelma huipentuu myyntitapahtumaan, jossa lapset myyvät oikealla rahalla itse kehittämiään tuotteita tai palveluita.

Pikkuyrittäjät on osa voittoa tavoittelemattoman Nuori Yrittäjyys ry:n toimintaa. Oppimisohjelma on levinnyt laajalle ja siinä on ollut mukana jo 70 000 oppilasta noin 700:sta eri koulusta.

Mitkä ovat tutkimuksesi päälöydökset?

”Tutkimukseni mukaan Pikkuyrittäjät-ohjelmaan osallistuminen oli yhteydessä parempiin yhteistyötaitoihin ja tietoihin yrittäjyydestä, sillä ohjelmaan osallistuneet arvioivat kyseiset valmiudet ohjelmaan osallistumattomia paremmiksi.

Keräsin tutkimusaineiston sähköisellä kyselylomakkeella maalis-huhtikuussa 2021 erään eteläsuomalaisen kunnan perusopetuksessa vuosiluokilla 4–6. (vastaajia 92). Kyselyyn vastanneista 48 % oli osallistunut Pikkuyrittäjät-ohjelmaan.

Vastauksista kävi ilmi, että Pikkuyrittäjiin osallistuneet oppilaat kuvasivat oppineensa ohjelmassa monipuolisesti tulevaisuudessa hyödyllistä yrittäjyyttä. Ohjelma kehitti muun muassa oppilaiden työelämätuntemusta sekä yritteliästä asennetta, joita kuvaavat hyvin oppilaiden sitaatit, kuten ”Tajusin jopa vähän millaista työ on”.

Luovuuden kehittymisestä kertoi puolestaan omaperäisten ja ajankohtaisten liikeideoiden kehittely. Graduni tulosten mukaan Pikkuyrittäjät-ohjelmassa on mahdollista oppia voimassa olevan opetussuunnitelman laaja-alaisen taidon Työelämätaidot ja yrittäjyys, sisältöjä, kuten työn ja yrittäjyyden merkityksen oivaltamista, työelämätuntemusta sekä oppia ryhmässä toimimista ja yhteistyötaitoja.

Ohjelman läpikäyneet oppilaat olivat ohjelmaan osallistumattomia oppilaita tyytyväisempiä koulun tarjoamaan yrittäjyyskasvatukseen. Tämä viittaa siihen, että kaikki peruskoulun 4.–6.-luokkalaiset eivät ole saaneet opetussuunnitelman mukaista yrittäjyyskasvatusta riittävästi, mikäli eivät ole olleet mukana erillisessä yrittäjyyskasvatusohjelmassa.

Pikkuyrittäjät-ohjelma osoittautui pidetyksi yrittäjyyskasvatusohjelmaksi, sillä lähes kaikki ohjelman läpikäyneet oppilaat suosittelisivat Pikkuyrittäjäkokemusta muille ikäisilleen.”

Miksi yrittäjyyskasvatusta kannattaa soveltaa kouluissa ja huomioida oppimisessa?

”Työelämänäkökulman huomioiminen on yksi merkittävä yleissivistävän koulutuksen tehtävä, sillä perusopetuksen tavoitteena on ohjata oppilaita valmistautumaan epävarmaan ja repaleiseen työelämään. Muuttuvan maailman työn luonne yrittäjistyy ja koulutuksen on osaltaan pyrittävä kehittämään tulevaisuudessa tarvittavia taitoja, kuten yrittäjämäistä ajattelutapaa.”

”Yrittäjyys on myöskin yksi Euroopan unionin elinikäisen oppimisen avaintaidoista. Euroopan komission laatiman Yrittäjyys 2020 -strategian tavoitteena on, että jokainen nuori saisi ainakin yhden käytännön yrittäjyyskokemuksen ennen peruskoulun päättymistä. Perusopetuksen opetussuunnitelman laaja-alaisia tavoitteita on hankala saavuttaa ilman yrittäjyyskasvatusta.”

Miksi valitsit yrittäjyyskasvatuksen gradusi aiheeksi?

”Vaikka yrittäjyyskasvatuksen tarve on yleisesti tiedostettu ja yrittäjyyskasvatus on lisääntynyt eri kouluasteilla, sen vaikutuksia on etenkin Suomessa tutkittu vähän. Yrittäjyyskasvatuksella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia muun muassa asenteeseen yrittäjyyttä kohtaan, yrittäjyysaikomuksiin sekä yrittäjyystaitoihin ja koulumenestykseen. Tutkimusten kohderyhmänä ovat olleet lähinnä toisen- tai korkea-asteen opiskelijat.

Yrittäjyyskasvatus ulottuu aina varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle saakka, joten oli syytä tutkia yrittäjyyskasvatuksen vaikuttavuutta myös nuoremmilla oppilailla, kuten alakoululaisilla. Pikkuyrittäjät-ohjelma on levinnyt laajalle ja siinä ollut mukana jo 70 000 oppilasta, mikä kannusti ohjelman vaikuttavuuden tutkimiseen.”

Mitä asennetta tai valmiuksia yrittäjähenkinen toiminta mielestäsi tarkoittaa?

”Arkikielessä yrittäjyys ymmärretään usein yrityksen perustamisena ja liiketoiminnan harjoittamisena, mutta laajemmin ajateltuna yrittäjyys on jokaiselle kansalaiselle tarpeellinen yrittäjämäinen ajattelu- ja toimintatapa. Yrittäjämäistä toimintaa kuvaavat esimerkiksi aloitteellisuus, sisukkuus ja ongelmanratkaisukyky, jotka ovat hyödyllisiä taitoja missä tahansa toiminnassa.”

Lisätietoja:

”Tajusin jopa vähän millaista työ on” Yrittäjyysvalmiuksien oppiminen Pikkuyrittäjät-ohjelmassa. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Verkossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/77510?locale-attribute=fi

Vuokko Salin [email protected]

Pikkuyrittäjät -ohjelma

Antti Karkiainen, ohjelmavastaava, 041 536 6353, antti [at] nuoriyrittajyys.fi
Tutustu Pikkuyrittäjät-ohjelmaan https://pikkuyrittajat.fi/ 

Back To Top