Vieraskynä: Nuori Yrittäjyys kannustaa luovuuteen

Suomalainen lukiokoulutus on laadukasta ja sen päätteeksi järjestettävä ylioppilastutkinto nauttii suurta kansainvälistä arvostusta. Lukiokoulutuksella on kuitenkin puutteensa.

Varsin teoreettinen lukio ei kovin paljon kannusta opiskelijoitaan luovuuteen, innovatiivisuuteen ja tiimityöhön. Sosiaalisesti lahjakkaille ja innovatiivisille opiskelijoille ei ole paljon mahdollisuuksia oman lahjakkuutensa esiintuomiselle.

Korkeakouluihin johtavaa lukiota on pidetty paikkana, josta on valmistuttu virkamiesuralle tai tähdätty suuryritysten palvelukseen. Yrittäjyys on ollut kaukaisempi vaihtoehto.  Hiljalleen asiassa alkoi tapahtua muutos 1990-luvun lopulta alkaen. Samoihin aikoihin Nuori Yrittäjyys-toiminta rantautui Suomeen. Helsingin kauppakorkeakouluun saatiin yrittäjyyden professuuri, joka osaltaan tuki muutosta. Yrittäjyydestä tuli salonkikelpoista myös akateemisessa maailmassa.

Ohjaavan opettajan rooliin

Siirryin 1990-luvun puolivälissä Etelä-Tapiolan lukion historian ja yhteiskuntaopin opettajaksi ajatuksella ryhtyä rakentamaan Suomen ensimmäistä talous- ja yhteiskuntatieteellistä lukiota, jossa myös yrittäjyysopinnoilla olisi vahva asema.  Silloiset opiskelijamme ja kollegani Leena Mäkilä olivat löytäneet Nuori Yrittäjyys ry:n (NY) ja esittelivät sitä minulle. Innostuin heti, sillä NY sopi kaikin puolin jo muuten hyvään konseptiimme. Teimme NY-vuodesta seitsemän kurssin laajuisen yrittäjyysopintojen viimeisen kurssin.

Kurssi oli yrittäjyysopintojen loppuhuipentuma, jonka aikana opiskelijat saattoivat näyttää miten teoriassa opitut asiat muutettiin käytännön toiminnaksi.  Ensimmäisen vuonna syntyi Kumi-kameli NY, jota minulla oli kunnia ohjata. Opin vuoden aikana ohjaavan opettajan roolista paljon. Se oli uudenlainen tapa, jossa piti pysytellä enimmäkseen taka-alalla ja antaa opiskelijoiden hoitaa omaa yritystään itsenäisesti.

NY-toiminta on ollut mukana vuodesta 1997 lähtien Etelä-Tapiolan lukion ohjelmassa. Toiminta on edelleen lähellä sydäntäni, vaikka olenkin ollut rehtorina jo aika pitkään. Edelleen nuoret yrittäjät käyvät luonani kertomassa ideoitaan ja minun roolini on tukea heitä oikeuttamalla poissaolot opetuksesta, jos tilanne niin vaatii.

“Vapaamatkustajia ei suvaita”

Nuori Yrittäjyys on vuosien saatossa osoittautunut erittäin toimivaksi konseptiksi, jota on myös kehitetty mm. NY24h -leiritapahtumalla. Se tarjoaa paljon hyviä apuvälineitä, antaa tilaisuuden verkostoitua ja tavata muita saman henkisiä nuoria.  Yritysesitysten pitäminen englanniksi kannustaa kielten opiskeluun.

Mukaan lähtevät nuoret oppivat ryhmätyötaitoja. He oivaltavat varsin nopeasti, että yritys menestyy, jos sen jäsenten paras osaaminen laitetaan yhteen ja jokaisen panosta arvostetaan. Tärkeä oppi on myös, että vapaamatkustajia ei suvaita – näinhän toimii oikea yritysmaailma.  Tavoitteellisuus, pitkäjännitteisyys ja hyvä työmoraali vievät yrityksiä eteenpäin. Samat taidot koskevat opinnoissa edistymistäkin. Kun tämän oppii kantapään kautta nuorena yrittäjänä, niin asenne säilyy läpi elämän.

Nuorilta yllätyksiä opettajille – saa nauraa

Nuorten yrittäjien kanssa puuhatessa on aina sattunut ja tapahtunut. Kun Kumi-kamelit voittivat kansallisen kilpailun, päätti yrityksen silloinen toimitusjohtaja, että porukalle hankitaan yhtenäinen edustusasu Maltan EM-kisoja varten. Porukka marssi Stockmannille ja kertoi minulle lähettäneensä laskun Espoon silloiselle kaupunginjohtaja Marketta Kokkoselle. Kauhistuin, että nyt minä saan potkut lehtorin virasta. Onneksi Marketta Kokkosella oli huumorintajua ja suurta ymmärrystä yrittäjyyttä kohtaan. Virantoimitukseni sai jatkua ja kaupunki maksoi laskun.

Toisen kerran yllätyin, kun muuan ryhmä oli tilannut kauran siemeniä valmistaakseen niistä lämpöleluja pienille lapsille.  Jäi vain opettajalle kertomatta että 50 kiloa kauraa on tulossa kouluun. Kaurasäkille löytyi lopulta omistaja koulusta. Kyselin ryhmältä, että kuka lelut valmistaa. Pojat vastasivat kohtuullisen itsevarmasti, että kaikkihan saumuria osaavat käyttää.  Parin päivän päästä tuli hiukan nöyrempi porukka pyytämään apua. Pohjois-Tapiolan yläkoulun tekstiilityönopettaja opetti ystävällisesti pojille saumurin käytön ja leluja alkoi syntyä.

Viimeisin yritys I`m Blue järjesti minulle pitkän perjantai-illan. Ryhmä lähti Laitilasta hakemaan pulloja. Olimme sopineet, että pullot voi varastoida koululle.  Ilta kului eikä opiskelijoita kuulunut. Lopulta päätin huolestuneena soittaa heille. Iloinen ääni puhelimessa kertoi, että suunnitelmiin oli tullut muutos ja pullot olivat olleet jo useita tunteja yhden opiskelijan autotallissa. Se siitä perjantai-illasta. Pääasia kuitenkin, että kaikki oli kunnossa.

Rehtori saa häärätä ja iloita

Yrittäjyyskasvatus on jatkuvasti laajentunut suomalaissa lukioissa. Sitä pitäisi tehdä tunnetummaksi. Edelleen moni taho lähestyy Etelä-Tapiolan lukiotakin tarjoamalla apuaan juuri keksimälleen yrittäjyysopinnoille. Nuori Yrittäjyys on ollut kaksikymmentä vuotta erinomainen yhteistyökumppani ja yhteistyö tulee varmasti jatkumaan. Meillä on hieno konsepti, joka kannustaa nuoria innovatiivisuuteen, luovuuteen ja opettaa ryhmätyötaitoja.

Nuori Yrittäjyys oli edelläkävijä uudenlaisessa opettajan roolin opettelussa. Opettajan työ on enemmän konsultatiivista ja mahdollisuuksien rakentajana olemista kuin valmiiden ohjeiden antamista.  Opettajat ovat tottuneet perinteisesti hiukan toisenlaiseen rooliin. Opettajan liiallinen sekaantuminen veisi kuitenkin ilon, joka syntyy kun ryhmä itse ratkoo eteen tulevat ongelmat. Pariopettajuus sopii yrittäjyyskasvatukseen ja NY-tiimien vetämiseen erinomaisesti. Itsekin aloitin yhteistyössä silloisen kollegani Leena Mäkilän kanssa. Yrittäjyys on Etelä-Tapiolassa nykyään paljolti kahden opettajan tiimityötä, jossa rehtori saa hiukan häärätä omaksi ilokseen ja iloita opiskelijoiden saavutuksista.

Harri Rinta-aho
rehtori
Etelä-Tapiolan lukio

Espoon kaupunki, Harri Rinta-aho