skip to Main Content

Avataan omat silmämme katsomalla nuorten linssien läpi

Huomioita projektista Genom ungas ögon – Nuorten silmissä

”Miltä nyt tuntuu?” kysyn Jessicalta ja Emmiltä vain hetkeä ennen heidän asettumistaan kameroiden eteen. Jännitys on miltei käsinkosketeltavaa – nyt se tapahtuu! Kahdeksan lukiolaisen ryhmä on valmistautunut puoli vuotta tätä hetkeä varten lukemalla pinon kirjoja, kirjoittamalla käsikirjoituksia, ottamalla yhteyttä kirjailijoihin, markkinoimalla tapahtumaa… Jokainen löysi paikkansa työryhmässä ja työskenteli määrätietoisesti sen eteen, jotta he voisivat johtaa kirjailijakeskusteluita Vaasa Littfest Vasa -kirjallisuusfestivaalin yhteydessä. He saivat oppia ja sparrausta Moomin Characters Oy:n tuottajilta Johanna Stenbackilta ja Jenny Ingmanilta – kahdelta pitkään alalla olleelta kovanluokan ammattilaiselta, joilta sujuu ihan mikä vain tuotantoalan homma tv-tuotannoista tapahtumien, konserttien ja näyttelyiden järjestämiseen – kaikki käy!

Yle Areenan livelähetyksen päätyttyä, ja metelin sekä suosionosoitusten vaimennuttua, täydellinen onnen ja ylpeyden tunne valtaa tekijät: ”Me onnistuttiin!” Pilottihankkeen alkaessa toukokuussa 2020 opiskelijat tuskin ymmärsivät, mihin olivat ryhtyneet. He saisivat vielä aikaan kaksi koskettavaa, merkityksellistä ja mielenkiintoista keskustelua, joista toiseen osallistuivat kirjailijat Julia Wickholm ja Juha Itkonen ja toiseen Michaela von Kugelgen ja Hanna Ylöstalo. Opiskelijat tuskin kuvittelivat, että he paljastaisivat avoimesti ajatuksiaan kameroiden edessä tuhansille katsojille ympäri Suomen, käydessään kirjailijoiden kanssa keskustelua vaikeista aiheista – identiteetistä ja ahdistuksesta. Se, että he ottivat haasteen vastaan, ja ryhtyivät sekä johtamaan keskusteluita että lukemaan ääneen otteita kirjoista muulla kuin omalla äidinkielellään, osoittaa suurta rohkeutta.

 

”Tulin ulos kuorestani!”

Tapaamme uudestaan tapahtuman jälkeisellä viikolla. Nyt pidetään juhlat! Täytekakku koristaa pöytää tyttöjä vilisevässä huoneessa, jossa kuplii iloinen puheensorina. Keskustelunaiheet vaihtelevat arkisen kepeistä asioista vakaviin totuuksiin: kuinka joskus on täytynyt vain luottaa siihen, että kaikki järjestyy sekä uskoa itseensä, ja kuinka mielen sairaus – esimerkiksi ahdistus – ilmenee. Kysyn: ”Mitä opitte tästä?” ja saan syvästi koskettavia vastauksia: ”tulin ulos kuorestani”, ”oivalsin, miten paljosta selviän ja että kestän painetta”, ”en ole koskaan ennen kokenut mitään vastaavaa”, ”en uskonut kykeneväni tähän” tai ”olen tosi iloinen, että otin riskin”. Kysymykseeni ”tekisittekö saman uudelleen?” kajahtaa yksimielinen: “JOO!”

Annetaan nuorille mahdollisuus kasvaa ihmisinä

Lukioaika on vaativaa. Sen lisäksi, että nuori muodostaa omaa identiteettiään ja taiteilee elämän suurten kysymysten äärellä, läsnä on myös paine menestyä hyvin ylioppilaskirjoituksissa ja saada opiskelupaikka, johon pääsisi sujahtamaan vaivattomasti. Harteilla painavat yhteiskunnan odotukset: pitää olla kunnon kansalainen ja kantaa kortensa kekoon. Tehokkuus ja tuottavuus, lukujärjestykset ja koeviikot. ”Pitäisi kyllä valita pitkä matikka, kun siitä saa enemmän pisteitä…” ”Ei mulla ole aikaa mihinkään ylimääräiseen – mun pitää päästä yliopistoon X tai korkeakouluun Y.” ”Milloin sä luulet, että mä ehdin lukea jotain kirjoja?”

”Mutta entäs elämä?”, minä ajattelen. Ääni sisälläni jatkaa ja miettii, mitä koulutusihanteellemme mahtoi tapahtua. Entäs huolenpito nuorista? Emmekö me tue nuorisoamme niin, että he jaksavat? Niin, että he tuntevat olevansa valmiita ja odottavat innolla tulevaisuutta? Magma, ruotsinkielinen nuorisobarometri 2020, osoittaa juuri julkaistun tutkimuksen mukaan, että nyt pitäisi nostaa kissa pöydälle. Erityisesti tytöt kärsivät suorituspaineisiin liittyvästä ahdistuksesta sekä kokevat stressiä ja alakuloa.

Seuraa yksinkertainen kysymys: Mitä voisimme tehdä? Ehdotan, että annamme opiskelijoiden – myös lukiolaisten – kohottaa katseensa oppikirjoista ja me yhdessä yhteiskuntana, koulutuksen järjestäjinä, rehtoreina, opettajina ja vanhempina rohkaisemme heitä ottamaan vastaan sellaisia haasteita, joiden parissa he voivat kasvaa ihmisinä. Annamme heille mahdollisuuden löytää vahvuutensa ja tulla rohkeiksi, oppia keinoja stressinhallintaan, ja ymmärtää mikä voima piilee yhdessä tekemisessä ja toisten tukemisessa parhaista arvosanoista kilpailemisen sijaan. Ratkaisu olisi näin yksinkertainen ja itsestään selvä. Ja mikä parasta – se saisi kaikki osapuolet voimaan ”ihan sairaan hyvin”.

Nuori Yrittäjyys ry:ssä työskentelevä Karolina Wägar on ollut taustavoimana ”Genom ungas ögon – Nuorten silmissä” -pilottiprojektissa, joka on Nuori Yrittäjyys ry:n, Moomin Characters Oy:n ja kustannusyhtiö Förlagetin välinen yhteistyöhanke. Projektin tarkoituksena on antaa lukio-opiskelijoille käytännön kokemusta kulttuurialan yrittäjyydestä. Samalla kun opiskelijat oppivat kulttuuritapahtumatuotantoa ja pääsevät näkemään miten luova ala toimii, he omaksuvat myös keskeisiä työelämätaitoja, kuten yhteistyö- ja kommunikaatiotaitoja sekä yrittäjyyttä, ja kehittävät itsetuntemustaan. Kaupan päälle projektista saa vielä lukuinnostusta ja se lisää kiinnostusta kirjallisuutta kohtaan.

Back To Top