Viisi harhaluuloa nuorista ja yrittäjyydestä – ja yksi totuus

XYZ-sukupolvien asenteet työtä kohtaan ovat muuttuneet sen verran nopeaa tahtia, että ei ihme, jos itse kullakin on jokseenkin aikansa eläneitä käsityksiä siitä, mitä nykynuoret todella esimerkiksi yrittäjyydestä ajattelevat.

Seuraavassa on oikaistu joitain nuoriin ja yrittäjyyteen liittyviä harhaluuloja tuoreimman tutkimustiedon valossa. Joukkoon mahtuu silti yksi todenperäinenkin väite.

1.harha: Yrittäjyys ei kiinnosta nuoria

Tämä lienee uskomuksista pinttynein. Eurofoundin vuonna 2015 koostaman selvityksen mukaan suomalaisnuorten yrittäjyyskiinnostus on hyvää Eurooppalaista keskitasoa ja jopa muita pohjoismaita edellä. 15–34-vuotiaista suomalaisista 46 % pitää yrittäjyyttä toivottavana ja 52 % mahdollisena uravaihtoehtona. Siis jo puolet nuorista! Vastaavat EU-keskiarvot ovat 49 % ja 41 %. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa yrittäjän uraa toivoo vain joka kolmas nuori.

Työ- ja elinkeinoministeriön nuorisotakuun yhteydessä vuonna 2011 tekemän kyselyn mukaan peräti 46 % suomalaisnuorista oli harkinnut jo yrittäjyyttä.

2.harha: Yrittäjäksi suunnataan vain matalammalta koulutustasolta

Monien yllätykseksi muutos yrittäjyysasenteissa on ollut nopeinta pidemmän koulutuspolun valinneiden piirissä. Suomen Yrittäjien vuonna 2015 julkaiseman selvityksen mukaan 21 % korkeakouluopiskelijoista pitää yrittäjyyttä todennäköisenä uravaihtoehtona. Mikäli opiskelijalla on opintojen ajalta yrittäjäkokemusta tai vanhempina yrittäjiä, suuntaa hän vielä todennäköisemmin yrittäjäksi.

Tuore Amisbarometri taas kertoo, että ammattiin opiskelevista 19 % pitää todennäköisenä yrittäjänä toimimista valmistumisen jälkeen, 26 % haluaisi toimia yrittäjänä. Yrittäjyyskiinnostus on siten suurin piirtein yhtä vahvaa ammattiin opiskelevien ja korkea-asteen opiskelijoiden piirissä.

Entäpä lukiolaiset? Suomen Lukiolaisten Liiton vuonna 2011 tekemä tutkimus kertoo, että lukiolaisista peräti 81 % voisi harkita yrittäjyyttä. Ensisijaisena uravaihtoehtona yrittäjyyttä pitää lukiolaisista muutama prosentti.

3.harha: Yrittäjäksi suuntaavat ovat ajattelevat ensisijaisesti rahaa

Yrittäjyys näyttäytyy monille nykynuorille ennen kaikkea väylänä itsensä toteuttamiseen ja merkityksellisen työn tekemiseen.  Korkea-asteen opiskelijayrittäjistä 77 % pitää työn mielekkyyttä työn kannalta tärkeimpänä asiana. Muista työssä käyneistä opiskelijoista näin ajattelee 66 %. Raha tulee kummallakin ryhmällä vasta kakkosena työntekoa arvioitaessa.

4.harha: Nuoret eivät arvosta yrittäjiä

Nuoret tunnistavat yrittäjyyden yhteiskunnallinen merkityksen. Eurofoundin mukaan suomalaisnuorista 91 % ajattelee yrittäjien luovan kaikkia hyödyttäviä tuotteita ja palveluita, 97 % ajattelee yrittäjien luovan työpaikkoja.  Suomi sijoittuu tällä mittapuulla kirkkaasti Euroopan kärkeen: EU-tason vastaavat keskiarvot ovat 81 % ja 88 %.

EU-tasolla reilusti yli puolet nuorista kokee yrittäjien ajattelevan vain itseään tai jopa hyväksikäyttävän muita. Suomalaisnuorista näin ajattelee vain reilu kolmannes.

Suomalaisnuoret pitävät yrittäjien sosiaalista statusta ja näkyvyyttä mediassa selvästi korkeampana kuin EU-tasolla tai muissa Pohjoismaissa keskimäärin: peräti 88 % suomalaisista nuorista ajattelee yrittäjien statuksen olevan korkea, 68 % kokee median kertovan menestyneistä yrittäjistä.

5.harha: Vastentahtoisia itsensä työllistäjiä on paljon juuri nuorissa

Olosuhdetekijät eivät aja suomalaisnuoria työllistämään itse itseään vastoin omaa haluaan muita useammin. Eurofoundin mukaan vastentahtoisesti itsensä yrittäjänä työllistää 14 % kaikista itsensä työllistävistä suomalaisnuorista. Tilanne meillä on EU-tasoa (17 %) hieman parempi. Kaikissa ikäluokissa vastentahtoisesti itsensä työllistää Tilastokeskuksen mukaan kaikkiaan 19 % kaikista itsensä työllistävistä.

Totuus: Nuoret perustavat suhteellisen vähän yrityksiä

Tämä väite on muista poiketen harmillisesti tosi. Korkeahkoon yrittäjyyskiinnostukseen nähden suomalaisnuori perustaa edelleen harmillisen harvoin oman yrityksen. Eurofoundin mukaan 15–29-vuotiaiden suomalaisnuorten yrittäjyysaste (itsensä työllistävien osuus kaikista nuorista työllisistä) on 4,9 %, kun se EU-tasolla on keskimäärin 6,5 %. Muiden Pohjoismaiden edelle sentään pääsemme. Koko työikäisessä väestössähän yrittäjyysasteemme on noin 10 %.

Yrittäjäksi ryhdytään meillä siis hieman keskimääräistä ikääntyneempänä. Tämä ei sinänsä ole vaarallista. Yksilön näkökulmasta saattaa olla jopa hyvä kerryttää työ- ja elämänkokemusta ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Monilla paukkuja ja osaamista yrittäjyyteen löytyisi kuitenkin jo varmasti paljon varhemmin.

Mikä siis estää innokkaita nuoria ottamasta loikkaa yrittäjyyteen? Eurofound kertoo, että suomalaisnuorten mukaan keskeisin este yritystoiminnan tiellä on yrityksen perustamisen byrokratia, näin ajattelee 70 % nuorista. Toiselle sijalle sijoittuu rahoituksen puute (50 %) ja kolmannelle riittämätön informaatio (40 %). Tehtävää näiden esteiden madaltamiseksi ja yritystoimintaan rohkaisemiseksi meillä edelleen riittää.

TekstiMikkilä_Joonas_Jarkko Översti_Tosikuva Oy
Joonas Mikkilä
Kirjoittaja on yhteiskunnallisia ilmiöitä puntaroiva Suomen Yrittäjien järjestöpäällikkö, joka vastaa järjestön Nuorten Yrittäjien toiminnasta.