Koodiin kirjoitettu tulevaisuus

Sain ilokseni kutsun mielenkiintoiseen tilaisuuteen Microsoft-talolle tiistaina 12. toukokuuta 2015. Kyseessä oli alakoulun opettajille tarkoitettu tapahtuma, jossa katsottiin tulevaisuuteen: OPS2016:sta tuomiin uusiin sisältöihin, teknologisiin mahdollisuuksiin ja tulevaisuuden työelämätaitoihin. Halusin selvittää mikä suhde näillä edellä mainituilla on medikasvatukseen ja monilukutaitoon.

Mitä digitalisaatio tuo tullessaan ja miten koulutuksen tulisi kehittyä? Vastauksia kysymyksiin antoi Nuori Yrittäjyys ry:n toiminnanjohtaja Virpi Utriainen puhuessaan yrittäjämäisestä asenteesta ja työelämän valmiuksista, joita voidaan harjoitella tietotekniikkaa hyödyntäen. Utriainen nosti esiin OpeCode – opet koodarina -tapahtumassa yhdessä Microsoft Oy:n Max Mickelssonin kanssa tulevaisuuden taidot, joista yksi on ohjelmointi. Ohjelmointi on uusi kieli, joka auttaa pärjäämään digitaalisessa ympäristössä, luomaan uutta ja näkemään digitaalisen infrastruktuurin rakenteet. Ohjelmointi on ongelmanratkaisua, sääntöjen opettelua ja asioiden purkamista osiin: onnistumista ja epäonnistumista. Ohjelmoidessaan oppilas on itse kehittäjä. Opettajalle tämä tuo lisää mahdollisuuksia integroida erilaisia oppimisympäristöjä yhteen: liikuntatunnilla voidaan käyttää hyödyksi mobiililaitteita, jos laitetta ja karttapalvelua apuna käyttäen ohjelmoidaan esimerkiksi oma lipunryöstöpeli.

Ohjelmoinnin kielioppiOpeCode_kuva1

Tilaisuuden viesti oli, että tulevaisuudessa jokaisella opettajalla on oltava edellytyksiä opettaa ohjelmoinnin perusteita myös peruskoulussa. Apua opettajien täydennyskoulutukseen tarjoaa moniammatilliset työryhmät, tapahtumat ja erilaiset tilaisuudet, joita luodaan muun muassa kansalaisjärjestöjen ja yritysten yhteistyönä. OpeCode-tapahtumassa ohjelmointiasiantuntijat koodasivat yhdessä opettajien kanssa uusia opetusta ja oppitunneilla toimimista rikastuttavia sovelluksia:

Historian tunneille voi ohjelmoida oman pelin, jossa historiallisen aikakauden tunnusmerkkejä voi harjoitella kuvien avulla oikein-väärin toimintoa apuna käyttäen. Näiden yksinkertaisten pelien kautta oppilaat voivat testata toistensa tietämystä. Opettajalle pelin koodaaminen voi olla hankalaa, mutta oppilaat itse varmasti tarttuvat tuumasta toimeen nopeasti. Oppilaat voivat myös osallistua mukaan luokkahuoneen uuden ilmeen suunnitteluun käyttäen apuna lisättyä todellisuutta, jossa näytön avulla virtuaalinen ja fyysinen maailma yhdistyvät. Tai sovellus voi olla luokan yhteiseen käyttöön tarkoitettu huolien ja murheiden kertomisalusta, jossa voi anonyymisti ilmaista omia tunteita.

Tilaisuuden työvälineinä olivat tietokone, yhdessä tekemisen innostus ja algoritminen ajattelu. Ohjelmointikielessä on oleellista ymmärtää, että ongelma koostuu aina monesta eri osasta. Algoritmi taas on ohjekirja, kaiken selittävä kokonaisuus, jossa näkyy oleelliset elementit. Koodaaja kehittää itselleen tiettyjen sääntöjen mukaan toimivan kokonaisuuden, josta lopulta tulee jotain toimintaamme hyödyttävää, esimerkiksi oppimispeli. Ohjelmointia voisi pitää peräti kielenä, joka on elämänhallinnan väline[1]. Se on kieli, jonka opettaminen ja oppiminen on samanlainen prosessi kuin minkä tahansa kielen.

OpeCode_kuva2Ohjelmointi osana monilukutaitoa

Opettaja, näe oppilas kehittäjänä! Tärkeintä on ymmärtää suurempi kuva, the bigger picture. Digitalisaatio haastaa meidät kaikki ajattelemaan uudella tavalla: käsityöläisten työt ovat siirtyneet osaksi näyttöjen äärelle ja käyttöliittymät ovat osa normaalia elämäämme. Tietoverkoissa on paljon informaatiota ja tietysti siellä on myös kyseenalaisia sisältöjä sekä toimijoita, jotka eivät välttämättä edistä toiminnallaan demokraattisen yhteiskunnan toteutumista.

Ohjelmointikielen ymmärtämisen avulla yksilö voi tehdä parempia ja vastuullisempia ratkaisuja myös yksityisyyden suojan, kuluttajakasvatuksen tai ihmisoikeuksien näkökulmasta. OPS2016 sisältää monilukutaidon käsitteen, joka tiivistettynä tarkoittaa lukemisen ja kirjoittamisen ymmärtämistä aiempaa laajempana kokonaisuutena sekä eettisten ja kulttuuristen kysymysten vahvempaa huomioimista. Eikö monilukutaidon opettamisessa oleellista olekin myös uudenlaisten oppimateriaalien ja opetusmetodien käyttöönotto vanhojen rinnalle? Teknologia tarjoaa yhden mahdollisuuden monien muiden joukossa (ohjelmointia voi harjoitella myös ilman teknologiaa, vaikka koulun pihalla draaman avulla).

Multimodaalisuus, eli tekstin moniulotteisuus on kuitenkin nykypäivää, vaikka kuinka toivomme pihaleikkien pysyvän lastemme elämässä ainoina ajanvieton tapoina. Pihaleikit tulevat tulevaisuudessakin olemaan olemassa, ja aikuisten on lähdettävä hiekkalaatikoiden reunoille. Ohjelmointi auttaa uudenlaisten verkkoympäristöjen ymmärtämisessä ja niissä toimimisessa aktiivisina. Multimodaalinen verkkoympäristö tarkoittaa ympäristöä, jossa erilaisia oppimateriaaleja voi käyttää samaan aikaan: kuvaa, ääntä ja tekstiä. Verkkoympäristöt sulautuvat osaksi arkista elämäämme, joten niissä toimiminen vaatii tietämystä sen infrastruktuurista ja arkkitehtuurista, eli siitä miten tieto siellä rakentuu ja miten sivusto yleensä toimii. Kuva, ääni ja teksti ovat multimodaalisessa verkkoympäristössä aina digitaalisessa muodossa, eli numeerisesti ja symbolisesti esitettynä.

Matkalla kohti oman osaamisen ymmärrystä

Ohjelmoidessa pääsee itse tekemään; kokeilemaan sekä näkemään virheet. Siihen tähtää myös monilukutaidon opettaminen: oppilas tuottaa itse, näkee tuottamisprosessin ja ymmärtää tekemänsä virheet. Opettajalla on ammatillinen pätevyys tukea jokaista lasta oman osaamisen ymmärtämisessä. Itse tekemällä ja oivaltamalla oppii parhaiten ja ohjelmointi antaa luovalle ongelmanratkaisumallille puitteet. Yksinkertaisemmillaan ohjelmointi voi olla maahan piirrettyjä merkkejä, joita pitää väistää, jotta pääsee määrättyyn maaliin. Yksi oppilas on pelaaja ja muut opastavat hänet perille antaen käskyjä. Tärkeintä on tehdä, nähdä, kokea ja TOISTAA, sanoo Microsoft Oy:n teknologiaevankelista Drazen Docik. Docik kertoi tilaisuudessa omista kokemuksistaan opettajien ohjelmointikouluttajana:

– ATK-opetus on sitä vanhaa, mennyttä maailmaa, jossa sulkeuduttiin pimeisiin atk-luokkiin istumaan yksin näytön äärelle. Oleellista ohjelmoinnissa eivät ole laitteet, vaan luova ja vuorovaikutteinen työprosessi, hän summaa. Laitteet toki ovat suuressa roolissa, mutta ohjelmoinnin opetuksessa  ei ole tarkoitus korostaa koulujen eroja välinevarusteluissa. Kaikki osaavat varmasti ohjelmoida, pitää vain löytää aloituspiste, joka voisi olla vaikka Kodu Game Lab. Kodun avulla opetellaan ohjelmoinnin alkeita hauskasti ja visuaalisia keinoja apuna käyttäen. Erilaiset sovellukset ovat kuitenkin vain opettajan apuna alkuun pääsemisessä. Kun ohjelmointikielen oppii, vain oma mielikuvitus on rajana.

– Ohjelmointikielen ymmärtämisen avulla pystymme selittämään maailman monimuotoisuutta: fyysistä maailmaa selitämme fysiikan ja kemian avulla, digitaalista koodin avulla, toteaa Koordikerhon vetäjä Marko Klementti. Ohjelmointi on hyvä hahmottaa laajana ilmiönä, se läpäisee koulunkäyntiämme, vapaa-aikaamme, työelämäämme vauvasta vaariin. OPS2016 painottaa kokonaisuuksien hahmottamista entistä enemmän, mistä monialaisten oppimiskokonaisuuksien järjestäminen lukuvuosittain on yksi osoitus.

­– Kukaan ei tiedä varmasti, mitä tulevaisuuden työelämä tuo tullessaan, mutta jokaisen lapsen ja nuoren vahvuuksien löytäminen sekä ajattelun opettaminen – miten maailma rakentuu ja kuinka pulmia ratkaistaan – tulevat olemaan oleellisia taitoja myös jatkossa. Koodaamisessa on kyse juuri ajattelun opettamisesta, Virpi Utriainen korostaa.

On selvää, että opettajat ja koko koulun henkilökunta tarvitsevat lisää koulutusta aiheesta. Tulevaisuus tuo varmasti tullessaan uusia OpeCode-tapahtuman kaltaisia moniammatillisia tilaisuuksia, vaikka nykyinen hallituksemme uhkaakin koulutuksesta leikata. Digitalisaatio ja ohjelmointikieli hivuttautuvat osaksi uudenlaista arkeamme, älkäämme siis jääkö sivustaseuraajan rooliin! Koodi2016 on opettajan First Aid Kit ja työkalupakki. Verkkosivustolta löytyy myös linkki uuteen teokseen, jossa tietotekniikka-alan asiantuntijat opastavat miten ohjelmointia voi opettaa kouluissa ja mistä oikeastaan on kyse.

OpeCode_kuva3 (2)Teksti ja kuvat:
Kaisa Myllylä
KM, mediakasvatus
kaisamyllylae@gmail.com
Twitter: @kaisamyllyla

Kaisa Myllylä on Lapin yliopistosta valmistunut kasvatustieteen maisteri, pääaineenaan mediakasvatus. Kaisa tarkkailee erilaisia toimintaympäristöjä ja unelmoi organisaatioiden rajat ylittävän moniammatillisen yhteistyön onnistumisesta tulevaisuuden kouluissa.
Kaisa on työskennellyt verkkotoimittajana Mediakasvatusseura ry:ssä, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kaksikielinen yhdistys. Mediakasvatusseuran tehtäviin kuuluu kansallinen ja kansainvälinen kehittämistyö, joiden tavoitteena on juurruttaa mediakasvatus koulutusjärjestelmiin, lasten ja nuorten kehitystä tukeviin käytännön toimiin ja käytänteisiin. Lisätietoja saat Mediakasvatusseuran verkkosivuilta ja Twitteristä.

[1] Ritva-Sini Merilampi totetaa teoksessaan Mediakasvatuksen perusteet (2014), että historialliseen perspektiiviin peilaten medialukutaidossa on pohjimmiltaan kyse mediasivistyksestä. Taitava medialukija osaa analysoida kriittisesti ja käyttää mediaa eettisesti. Taitava medialukija ymmärtää myös sisältöjen kulttuuriset merkitykset ja toimii mediakulttuurin osana aktiivisesti.