Koodauksen opetus on ajattelun opettamista – sekä opettajille että oppilaille

Viime viikolla Espooseen kokoontui 12 alakoulun opettajaa Uudeltamaalta OpeCode-tapahtumaan tutustumaan ohjelmoinnin saloihin. Päivän aikana opettajat ideoivat ja kehittivät omaa työtään helpottavan sovelluksen yhdessä Microsoftin ohjelmointiasiantuntijoiden avustuksella. Sovellusideat vaihtelivat lasten liikuntaa tukevista sovelluksista kommunikointialustoihin.

Opettaja+ohjelmoija_web

Opettajat arvostivat OpeCode-tapahtuman kautta saamaansa mahdollisuutta työskennellä yhdessä taitavien ja kannustavien Microsoftin asiantuntijaohjelmoijien kanssa ja kokea, kuinka ohjelmoija tekee työtään. Mahdollisuus jakaa ideoita kollegoiden kanssa ja keskustelut ja vinkit siitä, kuinka koodaamista on jo toteutettu tai voisi toteuttaa alakoulussa loivat inspiroivan ilmapiirin.

Lähtökohtana ja yhdistävänä tekijänä kaikissa sovellusideoissa oli, että ne tukivat oman opetuksen kehittämistä yhä oppilaslähtöisemmäksi. Tämä todistaa, että suomalainen opettaja on sitoutunut työhönsä ja kehittämään omaa ammattiosaamistaan elinikäisen oppimisen mukaisesti.

– Tapahtuma inspiroi minua suuresti. Sain uusia syitä siihen, että alan itsekin opettelemaan koodaamista, OpeCode-tapahtumaan osallistunut opettaja kertoo.

Ohjelmoinnin ryntäys osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmia herätti ja herättää yhä opettajien keskuudessa paljon kysymyksiä ja hämmennystä, jota OpeCode-tapahtumien kautta pyritään hälventämään. Hämmennys ja kysymykset heräävät pitkälti siksi, ettei luokanopettajan koulutuksessa tieto- ja viestintätekniikalla tai ohjelmoinnilla ole jalansijaa. Tuloksena on, että vain pieni osa opettajista, joilla itsellään on kokemusta koodaamisesta, on myös ymmärrystä ohjelmoinnin merkityksestä oppimisen kannalta.

Opettaja+R2-D2_webMiksi ohjelmointi sitten oikein on kirjattu perusopetuksen opetussuunnitelmiin, jos siihen ei opettajan ammattiopinnoissa kannusteta lainkaan? Kysymykseen siitä, miksi ohjelmointi loistaa poissaolollaan opettajankoulutuksessa, ei löydy yksiselitteistä vastausta, mutta siihen, miksi ohjelmointia tullaan opettamaan kaikissa Suomen peruskouluissa vuodesta 2016 lähtien, on vastaus.

Maailma digitalisoituu ja tulevaisuudessa maailmaa tulevat rakentamaan yhä enenevissä määrin ne ihmiset, jotka osaavat antaa komentoja tietokoneelle. Ohjelmointikielen perusteiden ymmärtämistä voidaan näin ollen verrata englanninkielen osaamiseen – se avaa ovia maailmaan ja auttaa meitä kommunikoimaan toistemme kanssa. Koodaamisen opettamisessa on pitkälti kyse ajattelun opettamisesta – siitä, kuinka maailma rakentuu ja kuinka pulmia voidaan ratkaista. Lapset ja nuoret surffaavat netissä, pelaavat videopelejä ja matkustavat vanhempiensa kanssa nykyaikaisilla menopeleillä. Näin ollen heillä on myös oikeus ja velvollisuus ymmärtää, kuinka nämä arkipäivän automatisoituneet toiminnot rakentuvat. Kyse ei ole taikuudesta vaan siitä, mitä tietokoneiden avulla voidaan rakentaa.

– Se, että lapsi tai nuori tajuaa olevansa kehittäjän roolissa kuluttajan sijaan, muuttaa koko ajattelutapaa, Juho Kokkonen Startup-säätiöstä toteaa osuvasti Koodi2016-kirjassa.

Ohjelmoinnin kirjaaminen tällä hetkellä työn alla oleviin opetussuunnitelmiin tulisi nähdä tasa-arvoa edistävänä asiana, sillä näin annamme jokaisella lapsella mahdollisuuden tulla halutessaan paitsi eläinlääkäriksi tai poliisiksi, myös koodariksi.

– Toimintamme yksi keskeinen tavoite on vahvistaa nuorten työelämävalmiuksia tekemällä oppimisen kautta. Yhteistyössä Microsoftin kanssa ohjelmointiin ja teknologia-alaan liittyvä osaaminen ja työelämän muutos tuodaan osaksi NY-polkua. Kaikille annetaan mahdollisuus innostua, Nuori Yrittäjyys ry:n toiminnanjohtaja Virpi Utriainen toteaa.

Ohjelmoinnin tavoitteena peruskoulussa on ohjelmoinnin ajattelun perusidean oivaltaminen tekemisen ja harjoittelun keinoin. Ohjelmoinnillisen ajattelun perusteita ovat esimerkiksi ongelmien pilkkominen osiin, yksikäsitteisten komentojen antaminen sekä ongelmien ratkaisujärjestyksen pohtiminen, Koodi2016-kirjan kirjoittajat Juhani Mykkänen ja Linda Liukas kuvaavat. He myös muistuttavat, että vaikka ohjelmointitaidot ja matemaattiset kyvyt liitetään usein toisiinsa, on tärkeää ymmärtää, että ohjelmoinnissa on oleellisinta kyky pohtia asioiden loogisia syitä ja seurauksia.

Koodi2016_web

– Ohjelmointi ei pidä niputtaa pelkkään matematiikkaan – yhtä lailla se voisi olla osa musiikkia ja kuvaamataitoa, Peter Vesterbacka sanoo Koodi2016-kirjassa.

Alakoulussa ohjelmointia voi lähestyä alkuopetuksessa leikkien kautta, antamalla yksikäsitteisiä komentoja, kuten esimerkiksi robottileikkien avulla. 3–6-luokkalaisten kanssa ohjelmointiin voi lähteä tutustumaan visuaalisten ohjelmointiympäristöjen avulla.

OpeCode-tapahtumat järjestetään Nuori Yrittäjyys ry:n, Microsoftin ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön yhteistyönä. OpeCoden tarkoituksena on kannustaa ja innostaa opettajia tutustumaan ohjelmointiin asiantuntijoiden avustuksella. Tapahtuma toimii esimerkkinä siitä, kuinka yhteiskunnan eri toimijat, yhdistykset ja eri alojen opiskelijat voivat toimia opettajan täydennyskoulutuksen resurssina. Syksyllä Opecode-tapahtumat tullaan järjestämään Turussa ja Porissa.

 

NY_logo_fi-sve_2015

 

microsoft_logo2013

tk100_web

Teksti: Erja Anttonen, Nuori Yrittäjyys ry

Kirjoittaja suosittelee lämpimästi kaikkia opettajia tutustumaan Koodi2016-kirjaanjonka luettuaan lukijalle syntyy käsitys, siitä kuinka ohjelmointia voi lähestyä opettamisessa. Myös Microsoftin Imagine-sivusto ja Kodu sekä Koodikerhon materiaalit ovat tutustumisen arvoisia. Tunnelmia OpeCodesta voit seurata sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #OpeCode.